Mikä on lasten ummetus?
Ummetus on lapsilla hyvin yleinen ja koko ajan lisääntyvä vaiva, jonka ilmenemismuodot ja oireet vaihtelevat. Se on usein myös hyvin alidiagnosoitu eikä sen tuomaa kuormittavuutta koko perheen – puhumattakaan lapsen elämään – osata ottaa aina niin vakavasti kuin pitäisi. Toisin sanoen lapsen kakkapulmaa usein vähätellään ja hoidon tehokasta aloittamista pitkitetään. Täytyy toki myöntää, että huomattavaa parannusta tämän suhteen on viime vuosina tapahtunut.
Eri lähteiden mukaan lasten ummetuksen yleisyys vaihtelee 5–27 %. Se vaihtelee myös eri ikäryhmissä, esiintyvyyshuipun ollessa noin 2–4-vuotiaiden kohdalla – vaiheessa, jolloin pottaharjoitukset ovat alkaneet.
Yli 90 % lasten ummetuksesta katsotaan olevan toiminnallista eli syy ei ole elimellinen eikä myöskään ruoka-aineallergiasta johtuva. Vain noin 5–10 %:lla syy voi olla elimellinen, mikä useimmiten ilmenee jo hyvin varhain syntymän jälkeen.
Syitä lapsen ummetukseen
Ruokavalio on yksi tärkeä tekijä ummetuksen synnyssä. Ruokavalion pitäisi sisältää runsaasti niin täysjyväviljasta kuin hedelmistä, marjoista sekä vihanneksistakin saatavaa kuitua. Lautasmalli on hyvä muistaa ja opettaa lapsellekin.
Riittämätön nesteiden saanti vaikuttaa myös merkittävästi ummetuksen syntyyn. Tärkein juoma on vesi ja sitä pitäisi juoda joka aterialla. Makeita juomia kannattaa välttää ja maitotuotteitakin riittää noin 5 dl päivässä.
Liikunnan puute ruutuajan viedessä yhä enemmän lasten vapaa-ajasta vaikuttaa vatsan hitaaseen toimintaan.
Psyykkisiä tekijöitä ei voi unohtaa. Koulun tai päiväkodin vaihtuminen, jolloin "vessan paikka" ja kaveritkin vaihtuvat, voi aiheuttaa sen, että lapsi alkaa arastella vessaan menoa ja pidätellä. Tällöin "kakka-aika" menee ohi ja mikäli näitä päiviä on useampia, sitä haastavammaksi kakkaaminen muodostuu aiheuttaen myös kipua.
Juhlapyhät herkkuineen sekä infektiot (kuume, vatsatauti yms.) voivat myös altistaa ummetuksen kehittymiselle. Infektiot siksi, koska tällöin nesteen tarve aina entisestään lisääntyy.
Pulloruokinnasta kiinteisiin siirtyminen on vauvaiässä ummetuksen alkamiselle altistava vaihe.
Ummetuksen tunnistaminen
Ummetuksen diagnosoinnin avuksi on luotu monikansallisen työryhmän laatimat Rooma III -kriteerit. Niiden mukaan kyse on ummetuksesta, mikäli lapsella on yksi tai useampi seuraavista oireista, jotka alle 4-vuotiailla ovat kestäneet kuukauden ja yli 4-vuotiailla kaksi kuukautta:
- vähemmän kuin kaksi kakalla käyntiä viikossa
- tuhrimista kerran viikossa (yleensä ohivuotoa kakkakertymän sivusta)
- kova kakka ja/tai kakkaaminen on kivuliasta
- kakan kertyminen suolistoon – ei tyhjene koskaan kunnolla, vaikeasti pyyhittävä tahmakakka
- peräsuolessa kakkaa (normaalisti pitäisi olla tyhjä)
- lapsen kokoon nähden suuret kertakakkamäärät (WC voi mennä tukkoon)
Oma kokemukseni on, että myös ripuli voi olla merkki ummetuksesta. Olen vuosien varrella tavannut useita lapsia, joilla on ollut hankala ripuli jo pidemmän aikaa ja loppujen lopuksi kyse on ollut haastavasta ummetuksesta. Tällöin löysää kakkaa tuli runsaana ohivuotona kovan kakkakertymän ohitse. Ummetuskakan haju on erittäin voimakas ja tarttuva, ja tuhrimisjälkiä on haastavaa saada pesussa pöksyistä pois.
Ruokailun jälkeinen vatsakipu on usein myös merkki ummetuksesta. Kipu yleensä helpottuu, kun lapsi saa kakattua.
On hyvä muistaa, että joskus kastelu voi olla ensimmäinen merkki siitä, että kakkaradalla on ruuhkaa. Tällöin täysinäinen "kakkarata" painaa pissarakkoa aiheuttaen kastelun ja hyvin usein myös sen, ettei pissarakko pääse tyhjenemään täysin – lapsi saattaa "ravata" vessassa hyvinkin tiheään.
Ummetuksen hoito
Ruokavalio ja päivärytmi
Ummetuksen hoidossa on tärkeää saada kakka niin pehmeäksi tai löysäksi, että kakkaaminen onnistuu helposti ilman kipua ja pelkoa. Keskeistä ovat säännölliset ateriat päivän aikana kuituja huomioiden (lautasmalli). Lisäksi on hyvä panostaa ruokahetkien rauhallisuuteen ja siihen, että ruoka pureskellaan hyvin.
Lapsen on hyvä opetella säännöllinen kakka-aika päivärutiiniksi jonkin pääaterian jälkeen. Noin 20–30 minuuttia ruokailun jälkeen on hyvä mennä yrittämään noin 5–10 minuutiksi – kännykät ja lehdet jätetään olohuoneeseen. Tästä yrityksestä on syytä pitää kiinni, vaikkei kakkahätä tuntuisikaan. Se vaatii myös vanhemmilta hellän napakkaa otetta.
Oikea istuma-asento pöntöllä
Hyvä, rento pöntöllä istumisasento on tärkeä. Lapsen jalkojen tulee olla tukevasti pikkujakkaran päällä olipa lapsi minkä ikäinen tahansa. Pienemmillä lapsilla jakkaran tulee olla riittävän korkea, jotta saa etukumaran asennon käsivarret reisiin nojaten. Käsiä ei pidetä pöntön reunoilla.
Monet lapset ovat sitä mieltä, etteivät he jakkaraa tarvitse vaan se on pikkulasten juttu. Tosiasia on kuitenkin, että myös aikuisilla olisi hyvä olla pikkujakkara jalkojen alla. Potalla istuessa asento on lähes poikkeuksetta hyvä.
Muistilista arjen tueksi
- kakka-aika aamupalan, lounaan tai päivällisen jälkeen olipa hätä tai ei
- 5 ateriaa päivässä, pääateriat lautasmallin mukaisesti
- vältä liiallista sokerin ja rasvan käyttöä (esim. sokerimurot, mehut, pasteijat)
- suosi kokojyvätuotteita, tummaa riisiä ja pastaa (kuitua vähintään 6 g/100 g)
- maitoa ja maitotuotteita 4–5 dl/pv (hapanmaitotuotteet ystävällisempiä vatsalle)
- lasillinen vettä joka aterialla – yli 5-vuotiaalla jo 2 dl/ateria
- kannustakaa lasta liikkumaan
Ummetuksen lääkehoito
Makrogoli-valmiste (esim. Pegorion, Pegulos tai Movicol) on turvallinen apuaine ja useimmille lapsille tarpeellinen. Sitä saa apteekista ilman reseptiä. Makrogolin vaikutus perustuu sen kykyyn sitoa itseensä vettä, jonka se kuljettaa paksusuolen loppuosaan.
Pakkauksessa olevat ohjeelliset annostukset ovat alkuvaiheessa liian pieniä. Sitä kannattaa aluksi ottaa reilusti isommalla annoksella (1–1,5–2 g/kg), jotta kakka olisi pehmeää ja tulisi helposti eikä pidättely olisi mahdollista. Tämä saattaa johtaa siihen, että ensimmäisinä viikkoina ilmenee kakkavahinkoja ja kakka voi olla hyvinkin löysää. Tällöin annosta ei pidä vähentää vaan hyvin herkästi jopa lisätä.
Makrogolin käytössä huomioitavaa
Sekoita Makrogoli aina nesteeseen – niin ohueen, että sen voisi halutessaan imeä pillillä. Ei siis esimerkiksi jugurttiin tai ruokaan. Jos haluat sekoittaa sen maitoon, anna sen ensin liueta pieneen vesimäärään ja kaada päälle maito. Näin ei synny paakkuja.
- Makrogolin käyttöaika on vähintään yhtä pitkä kuin ummetuksen kesto – mieluummin kaksinkertainen
- Makrogoli on turvallinen isollakin annoksella
- Suoli ei totu siihen – keskeistä on lapsen oma opettelu kakkaamaan rauhallisesti yrittäen
- Makrogolia ei pidä koskaan lopettaa kerralla vaan annosta vähennetään hyvin maltillisesti: 3–6 g kerralla. Vähennetyllä annoksella seurataan tilannetta 2–3 kuukautta ennen seuraavaa vähennystä
- Mikäli kakkaamiskerrat vähenevät tai takapakkia ilmenee, paluu pikimmiten edeltäneeseen annokseen
- Ennen vähennystä kakkaamisten on pitänyt onnistua päivittäin ilman tuhrimista ja kakan olla helposti pyyhittävää ainakin 6–12 kuukautta (riippuen ummetuksen kestosta)
- Ummetuksen hoito ei ole koskaan mikään pikamatka vaan ennemminkin maraton vaatien johdonmukaisuutta, kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä
- Laksatiivia ei käytetä kuuriluonteisesti vain muutaman viikon ajan – käyttöaika on lähes poikkeuksetta pitkä
Miksi hoito ei tuota tuloksia?
Useimmiten syynä on malttamattomuus. Ei jakseta pitää kiinni jokapäiväisistä kakkayrityksistä lapsen sanoessa, ettei hänellä ole kakkahätä.
Veden juominen saattaa unohtua ja varsinkin koululaisten kohdalla niin juomisista kuin vessarutiineistakin kiinni pitäminen tuovat haasteita. Hyvin herkästi käy myös niin, ettei lapsi malta keskeyttää kivoja leikkejä mennäkseen kakkayritykselle – hän alkaa pidätellä ja pulmat alkavat pian uudelleen.
Myös laksatiivin käyttö lopetetaan liian aikaisin: jokunen viikko saattaa mennä hyvin, mutta sitten kakkakertymää on alkanut vähitellen kertyä ja ollaan lähtötilanteessa.
Onko laksatiivin käytöstä luovuttu, kun lapsi sanoo sen maistuvan pahalle? Esimerkiksi Pegorion on mauton ja lapsilla ei ole havaittu makueroa tavalliseen veteen – pidetyissä kakkakouluissa lapset eivät edes huomanneet juovansa Pegorionia.
Kun ongelmat palaavat, ollaan herkästi sitä mieltä, että lasta pitää tutkia enemmän. Tällöin on hyvä istahtaa ja miettiä, onko kaikki tehty niin kuin hoitotahon kanssa sovittiin.
Vinkit vanhemmille lapsen ohjaamiseen
Lapsi tarvitsee hellän napakkaa ja määrätietoista, mutta lempeän kannustavaa tukea. Kun ohjaat lasta vessaan, älä kysy, onko hätä – sano, että nyt on vessa-aika ja silloin mennään rauhassa yrittämään. Aluksi mielellään joka aterian jälkeen, ja vähitellen löytyy oma kakkarytmi.
Hyvä kakka-aika on noin 20–30 minuuttia jonkin pääaterian jälkeen. Mikäli ponnistaminen on "hukassa", avuksi voi ottaa saippuakuplien tai muun vastaavan puhaltelun (höyhen, ilmapallo tms.). Tällöin tulee puolivahingossa käyttäneeksi juuri niitä lihaksia, joita kakkaamisessakin tarvitaan.
Vaippaankakkaajat
Yleensä lapsi oppii kakkamaan pottaan tai pönttöön 4 ikävuoteen mennessä. Mikäli lapsi ei uskalla kakata pottaan vaan tekee sen mieluummin vaippaan, taustalla on useimmiten pidättelyn seurauksena syntynyt ummetus ja siitä johtuva kivulias kakkaaminen. Lapsi alkaa panttaamaan kakkaa ja hakeutuu usein omaan rauhalliseen paikkaansa kakkaamaan omassa tahdissaan.
Kakkaamisasento
Lapsi kokee usein parhaaksi kakka-asennoksi seisaalteen, konttausasennossa tai jopa lattialla istuen kakkaamisen. Tällöin kakkarata ei pääse koskaan tyhjenemään kunnolla – kyykkyasento olisi parempi – ja suolen loppuosassa on aina kakkakertymää. Mitä kauemmin kakka suolen loppuosassa odottelee, sitä suuremmaksi ja kuivemmaksi se muuttuu. Monet lapset puhuvat tällöin "piikkikakasta".
Lasta ei pidä pakottaa potalle. Tärkeintä on saada kakka ensin niin pehmeäksi tai löysäksi, ettei kakkaaminen satu eikä pidätteleminenkään onnistu. Tähän pyritään säännöllisen kuitupitoisen ruokailun ja riittävän veden juomisen avulla, mutta äärimmäisen harvoin ne yksin auttavat – avuksi tarvitaan laksatiivia reilulla annoksella.
Säännöllinen kakalle ohjaus ruokailun jälkeen on tarpeen, vaikka kakka tulisikin vaippaan. Pyrkikää pitämään kiinni siitä, että kakkapaikka on vessa ja asento mielellään kyykyssä. Makrogol on hyvä ottaa hoitoon mukaan varsin nopealla aikataululla ja riittävän isolla annoksella.
Milloin ohjata potalle?
Potalle ohjaukset kannattaa tehdä vasta sitten, kun kakkaaminen sujuu ilman pelkoa ja lapsi on oppinut luottamaan itseensä. Pottaharjoitukset voi aloittaa ensin vaipan kanssa. Sen alkaessa sujua, vaippaan voi tehdä reiän ja kokeilla, onnistuisiko kakkaaminen näin. Useimmiten se onnistuu ja lapsi ei enää vaippaa turvakseen halua. Pönttölle ei lasta ole syytä kiirehtiä.
Laksatiivin käyttö vaippaankakkaajilla
Laksatiivin käyttö aloitetulla annoksella (1–1,5 g/kg) jatkuu ainakin niin kauan kuin kakkaamiset ovat onnistuneet pottaan päivittäin tai ainakin 6 kertaa viikossa mielellään kuuden kuukauden ajan. Sen jälkeen annosta voi alkaa vähentää maltillisesti ja seurata tilannetta 2–3 kuukautta ennen kuin uutta vähennystä suunnittelee.
Mikäli kakkaamiset alkaavat harventua ja pidättelyä alkaa ilmetä uudelleen, paluu edeltäneeseen annokseen. Kaiken aikaa on tärkeää huolehtia säännöllisistä päivittäisistä kakalle ohjauksista ruokailun jälkeen.
Huolettaa edelleen?
Mikäli kotikonstit eivät riitä ja asia huolestuttaa, ota yhteys lääkäriin ja/tai neuvolaan tai kouluterveydenhuoltoon. Sieltä saat aina lisäohjeita ja tarvittaessa lähetteen erikoissairaanhoitoon.
Lisälukemista ja -katsottavaa
Lapsille hauska video Yle Areenassa nimeltään Ummetus. Tutustukaa myös eric.org.uk/videos – erityisesti The Poo in You.
Kirjasuosituksia:
- Israel Franco ym.: Pediatric Incontinence – evaluation and clinical management (2015) – suositus erityisesti ammattihenkilöstölle
- Cacciatore, Ingman-Friberg, Kangaskoski: Pipunan vessarauha (2022) – suositus lasten parissa työskenteleville
- Sophia J. Ferguson: Stool Withholding – What To Do When Your Child Won't Poo! – erityinen suositus vanhemmille
- Davis: Äänekäs pottakirja (2014)
- Andrea Mills: Ei voi olla totta! Kakka! (2020)
- Rekiaro (suom.): POTTA supersankari – Gummerus
- Rekiaro (suom.): POTTA satuprinsessa – Gummerus
- Roberts & Wildish: Pyyhkimään (2011)
- Sirett: Kipin kapin potalle (2011)