Tuhriminen johtuu lähes poikkeuksetta ummetuksesta. Ummetuksesta yli 90 % on toiminnallista eli sille ei ole löydettävissä selkeää elimellistä syytä. Tuhriminen on ohivuotoa, joka tulee kovan kakkakertymän ohi. Kakkakertymää voi syntyä esimerkiksi pidättelystä – koulu tai päiväkoti on alkanut eikä lapsi halua tai uskalla käydä siellä kakalla, koska tarvitsee oman vessarauhan. Kertymää voi syntyä myös sairauden aikana, kun nesteitä ei ole mennyt riittävästi. Tällöin kakka herkästi kovettuu ja kakkaaminen tekee kipeää. Monet lapset puhuvat tällöin "piikkikakasta".
Mitä tehdä, kun tuhriminen jatkuu
Tuhrimisen jatkuessa – ja varsinkin silloin, kun tuntuu, että kaiken pitäisi olla kunnossa: vettä menee riittävästi, kuitujen saantiin on kiinnitetty huomiota ja kakkakin tulee päivittäin helposti pyyhittävänä – miettikää seuraavia asioita.
Tapahtuuko tuhriminen ennen vai jälkeen kakkaamisen?
Mikäli tuhrimista tapahtuu ennen kakkaamista ja sitä edeltävät kivat leikit, pelit tai kaverit, ongelma lienee enemmän maltissa: lapsi ei malta jättää kivoja asioita kesken ja pidättelee kakkaa.
Mikäli tuhrimista tapahtuu kakkaamisen jälkeen, voi olla, että potalta tai pöntöltä on kiirehditty pois liian aikaisin. On jäänyt tekemättä ne kolme tärkeää loppupinnistystä sen jälkeen, kun omasta mielestä kaikki kakka on jo tullut. Näiden kolmen rauhallisen "tikistyksen" olen huomannut auttavan monia lapsia.
Harkitse laksatiiviannoksen pientä vähennystä
Jos ummetusta on hoidettu hyvällä menestyksellä jo pitkään ja tuhrimista esiintyy enää harvakseltaan – kerran tai pari kuukaudessa – voi miettiä pientä laksatiivivähennystä. Vähennyksen jälkeen seurantaa 2–3 kuukautta, koska vasta siinä ajassa näet, oliko vähennys hyvästä vai pahasta. Mikäli takapakkia ilmenee – kakka ei tule joka päivä, tuhrimista esiintyy tai muuta pulmaa ilmenee – palatkaa edeltäneeseen annokseen.
Pidä kiinni säännöllisistä kakka-ajoista
Ruokailun jälkeisistä kakka-ajoista täytyy pitää kiinni, vaikkei kakkahätä tuntuisikaan. Hyvin usein ne unohtuvat, kun kakka-asiat ovat alkaneet hoitua hyvin.
Istuma-asento pöntöllä
Oikea, rento istumisasento pöntöllä ja pikkujakkara jalkojen alla on muistettava aina – vaikka tilanne olisi kuinka loistava tahansa. Pikkujakkara olisi erittäin hyödyllinen myös aikuisille.
Takapakkia saattaa herkästi tulla infektioiden ja juhlapyhien aikaan. Tällöin pitää kiinnittää erityistä huomiota siihen, että juomisia – erityisesti vettä – menee riittävästi, ja on valmius nostaa laksatiiviannosta tarvittaessa.
Miksi lapsi ei myönnä kakkavahinkoa?
Pissa- ja kakka-asiat – ja erityisesti vahingot – ovat noloja, ja niistä puhuminen hävettää.
Hyvin usein vanhemmat ovat huolissaan siitä, etteivät lapset kerro kakkavahingoista tai kieltävät silmät kirkkaina kakan olevan housuissa, vaikka sen voi haistaa jo kauas. Toki tällöin herkästi tulee mieleen, että lapsella täytyy olla jokin nepsy- tai muu pulma. Täytyy kuitenkin sanoa, että äärimmäisen harvoin olen tavannut lasta, joka myöntäisi kastelu- ja/tai kakkavahingon, vaikka sen vastaanotollakin huomaisi. Helpompi on aina kieltää asia kuin myöntää. Lapsi puolustautuu useimmiten kieltämällä, välttämällä aihetta ja käyttäytymällä joskus jopa vihamielisesti. Myöntäessään vahingon moni lapsi pelkää saavansa moitteita – mikä ei tietenkään tuntuisi kivalta. Eivät lapset kuitenkaan tahalteen tuhri tai kastele.
Muista positiivinen palaute
Positiivisen palautteen antaminen lapselle pienestäkin onnistumisesta auttaa saavuttamaan aina suurempia onnistumisia ja nostaa itsetuntoa.
Laksatiivin ajoitus – aamulla vai illalla enemmän?
Mikäli tuhrimispulmaa ilmenee lähinnä koulussa tai päiväkodissa, kannattaa antaa pienempi laksatiiviannos aamulla ja isompi kotona päivällisen tietämillä. Ei kuitenkaan iltapalalla, jottei se häiritsisi yöunta.