Mitä on lasten kastelu?
Virtsarakon toiminnalliset häiriöt ja niihin liittyvä kastelu on lapsilla yleinen ja varsin paljon elämää rajoittava oire. Kastelu voi olla päivä- ja/tai yökastelua, pienimuotoista lirahtelua tai koko virtsarakon hallitsematonta tyhjenemistä. Kastelu oireena on lapselle itselleen hyvin salattava ja hävettävä vaiva, joka rajoittaa sosiaalista elämää heikentäen myös itsetuntoa, itseluottamusta ja koulumenestystä.
- Toiminnallinen kastelu tarkoittaa yli 5-vuotiaan lapsen tahatonta virtsankarkailua ilman elimellistä, rakenteellista tai neurologista syytä
- Kastelun syy ei ole psyykkinen, mutta käytöshäiriöt altistavat kastelulle
- Koulun aloittavista perusterveistä lapsista 10–25 % kastelee viikoittain
- Ensisijainen hoito perustuu yksilölliseen potilasohjaukseen
- Kastelu on tapaongelma, joka ei ole lääketieteellinen eikä lääkkeillä hoidettava
Yökastelu
Yökastelu ei ole sairaus, mutta se on perhettä suuresti kuormittava asia. Lapselle se aiheuttaa häpeää, harmitusta ja rajoittaa sosiaalista elämää. Leireille tai kaverikylään menemisille pitää useimmiten keksiä tekosyitä, koska oikeaa syytä ei voi sanoa eikä kenellekään uskalla uskoutua kiusaamisen pelossa.
Syitä yökasteluun
Yökastelun taustalla on useita vaikuttavia tekijöitä, kuten normaalia hitaampi kypsyminen, rakon pieni toiminnallinen tilavuus suhteessa yöaikaan erittyvään pissamäärään, sikeäunisuus ja perinnöllinen taipumus. Noin puolella lapsista ainakin toinen vanhemmista on ollut kastelija. Jos molemmat vanhemmat ovat olleet yökastelijoita, lapsilla on yli 70 %:n todennäköisyys periä vaiva.
Ummetusta ei sovi unohtaa – täysinäinen suoli voi häiritä pissarakkoa yön aikana aiheuttaen kastelua. Kastelu on joskus jopa ensimmäinen viesti ummetuksesta, ja kun ummetus hoidetaan, kastelukin loppuu.
Yökastelun ensisijainen hoito
Ennen lääkettä tai hälytintä suosittelisin ottamaan käyttöön pissalistan (ladattavissa alla). Sitä olisi hyvä täyttää ainakin pari viikkoa, jotta nähdään päivän pissalla käynnit ja se, käykö lapsi päivittäin kakalla. Pissalistan avulla selviää, mitä korjauksia päivärytmiin kannattaa tehdä ja miten ne vaikuttavat yöhön. Pissalista on myös tärkeä apuväline, mikäli myöhemmin tulee aiheelliseksi hakea hoitotukea.
Yökastelun hoidossa tärkeintä on huolehtia päivällä säännöllisistä pissalla käynneistä, koska yöllä tilanteeseen ei voi enää vaikuttaa. Päivittäiseen ohjelmaan kuuluvat:
- aamu- ja iltapissa
- lähtöpissa
- pissalla käynti käsien pesun yhteydessä ennen ruokailua
- kakkayritys jonkin pääaterian jälkeen, vaikkei hätä tuntuisikaan
Muistattehan huomioida myös oikean istuma-asennon pöntöllä. Mikäli pojat pissaavat seisaalteen, housut pitää laskea kunnolla alas ja pissata kiireettömästi. Jos osumisen kanssa on haastetta, laittakaa tarra vesirajan yläpuolelle tähtäyspisteeksi tai pingispallo suihkun kohteeksi.
Lapsen herättämistä yöllä pissalle en suosittele. Jos haluatte välttämättä käydä yöllä, tehkää se silloin, kun menette itse nukkumaan – katkeamaton yöuni on tärkeä kaikille.
Pissalista – lataa PDF | Vessa- ja juoma-aikataulu – lataa PDF
Juominen ja ruokavalio yökastelun hoidossa
Juomiset on hyvä jakaa tasaisesti päivän mittaan, ja tärkein juoma on vesi. Erityisesti iltapalalla kannattaa huomioida juoman laatu. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa välttää kaakaota, omenaa, mansikkaa ja sitrushedelmiä kaikissa muodoissaan sekä hiilihappopitoisia juomia. Joillekin myös maitotuotteet saattavat lisätä yökastelua. Mikään ei ole kiellettyä – määrät ratkaisevat.
Lapsella, jolla on yökastelua ja jalkapallo- tai jääkiekkotreenit alkuillasta, kannattaa panostaa erityisen huolella päiväaikaiseen juomiseen, jotta harkoissa ei tarvitse juoda niin paljoa.
Lapsia ei ole syytä lokeroida iän ja oppikirjojen mukaan – jokainen kehittyy omaa tahtiaan.
Yökastelun lääke- ja hälytinhoito
Perinteiset hoitomuodot ovat yöllistä pissaneritystä vähentävä lääkitys (Minirin) ja kasteluhälytin. Niiden tuoma hyöty ei välttämättä ole pysyvää – lapsi alkaa herkästi uudelleen kastella hoidon loputtua ja tarvitaan toistuvia hoitojaksoja.
Hälytinhoidossa on ehdottoman tärkeää, että lapsi itse on valmis ja haluaa sitä. Hoito ei saa koskaan lähteä vanhempien toiveesta. Parin ensimmäisen viikon aikana lapsi tarvitsee hieman tukea heräämisiin, mutta sen jälkeen pitäisi jo sujua itsenäisesti.
Minirin-ohje – lataa PDF | Hälytin vaiko Minirin – lataa PDF
Päiväkastelu
Päiväkastelu tarkoittaa hereillä ollessa tapahtuvaa kastelua, joka voi ilmetä pieninä lirahduksina tai koko rakon pakonomaisena tyhjentymisenä. Usein tähän liittyy malttamattomuus mennä vessaan ja pidättely, jolloin rakko ärsyyntyy. Lapsi ei ikään kuin tunne pissahätää – kivaa tekemistä tai kavereita on vaikea jättää – vaikka aikuinen voi havaita erilaisia pidättelyrituaaleja. Monet lapset myös juovat liian vähän tai vääränlaisia juomia, jolloin vahva pissa ärsyttää rakkoa tyhjenemään tiheästi.
Noin kolmasosalla kastelevista lapsista on ummetusta, ja kastelu loppuu tai vähenee merkittävästi, kun suolen toiminta normalisoidaan.
Olisi erittäin tärkeää pitää mielellään parin viikon verran pissalistaa, johon merkitään niin pissalla kuin kakallakin käynnit sekä kastelut. Lista auttaa hahmottamaan, tapahtuvatko kastelut useimmiten esimerkiksi ennen kakkaamista – jolloin täysinäinen suoli voi painaa pissarakkoa – vai edeltääkö niitä pidempi pissaamisväli. On myös hyvä seurata, esiintyykö ennen kakkaamista tiheitä pissalla käyntejä.
Suurin osa kastelevista lapsista voidaan hoitaa onnistuneesti kiinnittämällä erityistä huomiota ainoastaan arjen tapa-asioihin.
Pidättelyrituaalit – lataa PDF | Viikon pissapäiväkirja – lataa PDF
Päiväkastelussa huomioitavaa
- Säännölliset pissa-ajat, kiireettömät ja rauhalliset WC-käynnit oikea istuma-asento huomioiden
- Poikien pissa-asento seisaalteen: housut kunnolla alas – ei niin, että pippeli pitää nostaa housun kauluksen yli. Muistakaa myös lopputiristelyt
- Aamu- ja iltapissa, lähtöpissa sekä pissalla käynti käsien pesun yhteydessä ennen ruokailuja
- Kun on pissa-aika, pissalle mennään, vaikkei hätä tuntuisikaan
- Riittävä juominen: 1,2–1,5 litraa päivässä vesipainotteisesti (5 lasillista vettä ja 3 maitoa), mehut ja makeat juomat vain erityistilanteissa
- Mahdollisen ummetuksen hoito ja säännölliset kakka-ajat päivittäin – myös tahmakakka on merkki ummetuksesta. Avuksi kannattaa aloittaa makrogoli-lääkitys (esim. Pegorion, Movicol)
Katsokaapa yhdessä lapsen kanssa hauska pissavideo: nikola.nu/filmer/uris-och-kluris
Tihentynyt pissaamistarve – lataa PDF
Mitä ei kannata tehdä – ja mitä kannattaa
Jotkut vanhemmat saattavat rajoittaa lapsensa nesteiden saantia peläten, että se pahentaa kastelua. Pissarakko täytyy kuitenkin opettaa uudelleen täyttymään ja tyhjenemään. Kun lapsi saa oikeanlaisia nesteitä riittävästi, hän oppii paremmin tunnistamaan, milloin rakko on täysi. Esimerkiksi 7-vuotiaan rakon tilavuus on noin 240 ml – liian vähäinen juominen saa vahvan pissan vuoksi rakon supistumaan tiheästi, mikä aiheuttaa jatkuvan pissahädän tunteen ja vessassa ravaamisen.
En ole juurikaan tavannut lasta, joka liiallisen juomisen vuoksi kastelisi. Jos lapsi on yllättäen alkanut juoda runsaasti, käy tiheään pissalla ja on mahdollisesti väsynytkin, on syytä kääntyä lääkärin puoleen diabeteksen pois sulkemiseksi.
Lapsi tarvitsee hellän napakkaa, mutta lempeän kannustavaa tukea. Muista, että lapsi ei kastele tahallaan. Kun ohjaat lasta vessaan, älä kysy, onko hätä – sano, että nyt on aika, ja silloin mennään rauhassa yrittämään.
Varmista hyvä ja rento, käsivarsilla reisiin nojaava etukumara istuma-asento. Pikkujakkara on välttämätön apuväline – tärkeä myös aikuisille. Potalla asento on lähes poikkeuksetta hyvä.
Kuivaksi oppiminen
Lapset oppivat kuivaksi yksilöllisesti rakon hallinnan kehittyessä tahdonalaiseksi vähitellen pottaharjoittelun myötä. Herkkyyskausi kuivaksi oppimiselle ajoittuu 2–3 ikävuoden vaiheille, jolloin kannattaa alkaa totuttaa lasta säännöllisiin pottaistuntoihin. Lapsen voidaan sanoa olevan kuiva, kun vahinkoja ei ole sattunut puoleen vuoteen.
Kun 5–6-vuotias lapsi kastelee, panostetaan ensin päiväasioihin: säännöllisiin pissa-aikoihin ja riittävään juomiseen. Yökastelevalla lapsella yövaipasta kannattaa luopua viimeistään ekaluokan keväällä. Jos lapsella on kehitysviivästymää jollakin osa-alueella, myös kuivaksi oppiminen tapahtuu keskimääräistä myöhemmin.
Huolettaa edelleen?
Jos kotikonstit eivät riitä ja asia huolestuttaa, ota lapsen kastelu puheeksi neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa. Sieltä saat lisäohjeita tai tarvittaessa lähetteen erikoissairaanhoitoon. Mikäli teillä on jo olemassa hoitosuhde perus- tai erikoissairaanhoitoon tai yksityispuolelle, pitäkää kiinni sovituista yhteydenotoista – silloinkin, kun kaikki näyttää sujuvan hyvin.
Kirjasuosituksia
- Barille: Olipa kerran elämä, osa 4 (ruuansulatus) – CN Publishing, 2007
- Barille: Olipa kerran elämä, osa 6 (munuaiset) – CN Publishing, 2008
- Claybourne: KEHO – matka ihmiskehon ihmeelliseen maailmaan – Gummerus, 2015
- Colombo: Ihmiskehon ihmeet – Tammi, 2010
- Colombo: Ihmeellinen ihmiskeho – Kustannus Kolibri, 2004
- Daynes: Kysy ja kurkista! IHMINEN – Tammi, 2013
- Dodson & Horne: ÄLLÖKIRJA – kakat, pierut ja pissat – Otava, 2015
- Hirvonen, Kiiskinen: Prinsessa rämäpää ja vessasanat – Tammi, 2019
- Martin & Sanders: Pienet tutkijat: Ihmeellinen kehoni – Tactic Games, 2015
- Parker: Ihmisen ihmeellinen keho – Parragon Books, 2005
- Pittau & Gervais: Seepralta lorahti pissa – Kustannusosakeyhtiö Nemo, 2010