Mikä ihmeen TNS-hoito?

TNS-hoito on yksi sähköterapian hoitomuodoista, jota tyypillisesti ovat antaneet fysioterapeutit. Nykyään TNS-hoitolaitteita on kuitenkin markkinoilla myös ihan tavallisille kuluttajille ja hoidon suosio onkin lisääntynyt huomattavasti. Kuluttajat voivat kuulla mainoksia mm. kaupallisilla radiokanavilla, joissa mainostetaan TNS-hoitoa
erilaisten vaivojen hoitoon. Tyypillisesti TNS-hoitoa on käytettty kivun hoitoon, mutta sillä on myös muitakin käyttöaiheita. Kohtaan yhä useammin perheitä, jotka ovat kuulleet TNS-hoidosta ja sen käytöstä lapsen kastelun hoidossa.

TNS-lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista ”transcutaneous electrical nervous stimulation”. Nimensä mukaisesti tämä tarkoittaa sitä, että sähköstimulaatiota annetaan ihon pinnalle asetettavien pintaelektrodien kautta. Hoitolaite on pieni, taskuun mahtuva joko paristoilla tai USB-liittimellä ladattava laite. Laitteissa voi olla mm. graafinen näyttö, joka ohjaa elektrodien sijoittelua. Laitteesta voi ohjelmoida erilaisia hoito-ohjelmia hoidon tavoitteen mukaan ja virranvoimakkuutta hoidon aikana säädellään tuntemusten mukaan. Sähköhoito on täysin kivuton hoitomuoto.

TNS:n vaikuttavuus?

TNS-hoitoa on tutkittu tieteellisin menetelmin jonkin verran. Tutkimuksia on kivunhoidon lisäksi tehty mm. yliaktiivisen rakon hoidossa. Lasten rakon ja suolentoiminnan häiriöiden hoidossa TNS:ä on käytetty pitkään, mutta laajempia, pitkäaikaisia tutkimuksia hoidon vaikutuksesta ei vielä ole. Etenkin tutkimukset, joissa seurattaisiin hoidon pitkäaikaisia vaikutuksia ovat vähäisiä. TNS-hoidoilla on todettu olevan paras vaikutus silloin, kun se tehdään ammattilaisen seurannassa.

Kuinka hoito toteutetaan?

Lapsilla ja nuorilla TNS-hoitoa annetaan tyypillisesti itseliimautuvilla pintaelektrodeilla, jotka asetellaan hoidon tavoitteesta riippuen joko ristiluun reunoille alaselkään, vatsanpeitteiden päälle tai säärihermon kulkureitille nilkan sisäsyrjälle. Hoitoa annetaan säännöllisesti useamman viikon ajan 1 – 3 kertaa päivässä. Yhden hoitokerran pituus vaihtelee 10 minuutista 30 minuuttiin. Hoitoa voi toteuttaa myös useampana jaksona riippuen hoidon vasteesta. Suositeltavaa on, että hoito toteutetaan esimerkiksi iltaisin ennen nukkumaanmenoa, koska sähkövirta vaikuttaa autonomisen hermoston kautta, joka säätelee myös meidän rauhoittavaa hermostoa. Tyypillistä on, että tasainen sähköstimulaatio saa aikaan raukeuden, rentoutumisen tunteita ja tämä tukee hoidon vaikutusta, mutta myös yön aikaista lepoa. Tarkemmat hoito-ohjeet perhe saa asiaan perehtyneeltä fysioterapeutilta tai uroterapeutilta.

Mihin TNS voi auttaa rakon ja suolentoiminnan häiriöissä?

Parhain tieteellinen ja kokemuksellinen näyttö TNS-hoidon hyödystä saadaan silloin, kun lapsen päiväkastelun taustalla on ns. yliaktiivinen rakko. Tällöin rakon sisäpinnalla oleva sileälihaskudos reagoi rakon täyttymiseen voimakkaalla äkillisellä supistelulla ja tämä saa aikaan kastelun. TNS-hoito rauhoittaa rakon supistelevuutta ja tämän seurauksena kastelu vähentyy. Toiseksi yleisin aihe kokeilla TNS-hoitoa on ummetus, joka ei täysin hoidu ruokavaliohoidolla, hyvällä nesteytyksellä, säännöllisillä kakkaistunnoilla ja sopivalla makrogoliannostuksella. Näiden lisäksi TNS-hoito voi olla tukena ummetuksen hoidossa. Toisinaan TNS-hoitoa on kokeiltu myös yökastelun hoitoon, mutta tästä tutkimusnäyttö on ristiriitaista.

TNS-hoidon edut?

TNS-hoidon etuna voidaan pitää sitä, että hoidon toteutus on erittäin helppoa. Yleensä lapset ja nuoret kokevat hoidon miellyttävänä. Hoidolla ei käytännössä ole juurikaan mitään haittavaikutuksia, joten siinä mielessä kokeilu on turvallista. On hyvä pitää kuitenkin mielessä, että mikään ihmelaite tämä ei ole, eli mikäli hoidon perusta ei ole kunnossa, ei TNS-hoidosta luultavasti ole minkäänlaista hyötyä. Lapsen kastelun ja ummetuksen hyvän hoidon perusta on aina päiväaikaisten säännöllisten wc-tapojen noudattaminen, monipuolinen kuitupitoinen ruokavalio, riittävä nesteen nauttiminen sekä liikunta ja lepo.

Eeva Lehtinen fysioterapeutti, uroterapeutti
31.10.21

Lähteet mm:

Bower, W.F. & Yeung C.K. 2004. A Review of Non-Invasive Electro Neuromodulation as an Intervention for Non-Neurogenic Bladder Dysfunction in Children. Neurourology and Urodynamics. 23, 63-67.

Fernandez, N., Chua, M, Ming, J., Silangcruz, Jan., Zu’bi, F., Dos Santos, J., Lorenzo, A., Braga, L., & Lopes. R. 2017. Neurostimulation Therapy for Nonneurogenic Overactive Bladder in Children: A Meta-analysis. Pediatric Urology, 110, 201-207

Kipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Virtsankarkailu (naiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi