Lasten päivä- ja yökastelu
Lasten kastelu
Virtsarakon toiminnalliset häiriöt ja niihin liittyvä kastelu on lapsilla yleinen ja varsin paljon elämää rajoittava ja elämänlaatua heikentävä oire. Kastelu voi olla päivä- ja/tai yökastelua, pienimuotoista lirahtelua tai koko virtsarakon hallitsematonta tyhjenemistä. Kastelu oireena on lapselle itselleen hyvin salattava ja hävettävä vaiva. Kastelu rajoittaa lapsen sosiaalista elämää heikentäen myös hänen itsetuntoaan, itseluottamustaan ja yleistä tyytyväisyyden tunnettaan sekä myös koulumenestystään.
- Toiminnallinen kastelu tarkoittaa yli 5-vuotiaan lapsen tahatonta virtsankarkailua ilman elimellistä, rakenteellista tai neurologista syytä
- Kastelun syy ei ole psyykkinen, mutta käytöshäiriöt altistavat kastelulle
- Koulun aloittavista perusterveistä lapsista 10 – 25 % kastelee viikoittain
- Ensisijainen hoito perustuu yksilölliseen potilasohjaukseen
- Kastelu on tapaongelma, joka ei ole lääketieteellinen eikä lääkkeillä hoidettava
____________________________________________________________________________________________________________
Yökastelu
Yökastelu ei ole sairaus, mutta se on perhettä suuresti kuormittava, sietämätön asia. Lapselle itselleen se kuormittavuuden lisäksi aiheuttaa häpeää, harmitusta ja rajoittaa hänen sosiaalista elämäänsä. Leireille, kaverikylään pitää useimmiten keksiä ”tekosyitä”, kun ei voi sanoa oikeaa syytä. Kenellekään ei voi oikein uskoutua, kun pelkää kiusaamista.
Syitä yökasteluun
Yökastelun taustalla on useita vaikuttavia tekijöitä, kuten normaalia hitaampi kypsyminen, rakon pieni toiminnallinen tilavuus suhteessa yöaikaan erittyvään pissamäärään, sikeäunisuus ja perinnöllinen taipumus. Noin puolella ainakin toinen vanhemmista on ollut kastelija. Jos molemmat vanhemmat ovat olleet yökastelijoita, lapsilla on yli 70%:n todennäköisyys periä tuo ikävä vaiva. Unohtaa ei sovi myöskään ummetusta – täysinäinen suoli voi hyvinkin häiritä pissarakkoa yön aikana saaden aikaan kastelua.
Yökastelun ensisijainen hoito
Itse en kiirehtisi ensimmäisenä ottamaan lääkettä ja/tai hälytintä hoitoon vaan suosittelisin ottamaan käyttöön ns. pissalistan (ladattavissa tekstin lopussa). Sitä olisi hyvä täyttää ainakin pari viikkoa, jotta nähdään päivän pissalla käynnit kuin myös se, käykö lapsi päivittäin kakalla. Pissalistan avulla nähdään, mitä mahdollisia ”korjauksia” olisi hyvä tehdä päivän suhteen ja miten ne vaikuttavat yön tilanteeseen. Pissalista on tärkeä apuväline hoidon suunnittelussa ja myöhemmin, mikäli tulee aiheelliseksi hakea hoitotukea (vammaistukea).
Yökastelun hoidossa tärkeintä on, että päivällä huolehditaan säännöllisistä pissalla käynneistä, koska yöllä asian suhteen ei voi mitään tehdä. Aamu- ja iltapissa, lähtöpissa sekä ennen ruokailua tapahtuvan käsien pesun yhteydessä myös pissalla käynti. Kakkayritys päivittäin jonkin pääaterian jälkeen kuuluu myös ”päivittäiseen” ohjelmaan, vaikkei hätä tuntuisikaan. Muistattehan huomioida myös pöntöllä istumisasennon.
Mikäli pojat pissaavat seisaalteen, tärkeää laskea housut kunnolla alas ja pissata kiireettömästi. Jos haastetta ”osuman suhteen”, laittakaapa vaikka tarra vesirajan yläpuolelle, mihin hän tähtää taikka sitten pingispallo pissasuihkun kohteeksi.
Lapsen herättämistä yöllä pissalle en suosittele. Jos haluatte välttämättä käyttää lasta yöllä pissalla, tehkää se silloin, kun menette itse nukkumaan. Katkeamaton yöuni on tärkeä kaikille.
_______________________________________________________________________________________________________________
Juomisia on hyvä mennä tasaisesti päivän mittaan ja tärkein juoma on vesi. Erityisesti iltapalalla on hyvä huomioida juoman laatu. Kaakaota, omenaa, mansikkaa ja/tai sitrushedelmiä kannattaa välttää kaikissa muodoissaan mahdollisuuksien mukaan, samoin hiilihappopitoisia juomia. Joillekin myös maitotuotteet saattavat lisätä yökastelua. Mikään ei toki ole kiellettyä, aina määrät ratkaisevat.
Lapsen, jolla on yökastelua ja jalkapallo-, jääkiekko- tms harkat alkuillasta, kannattaa panostaa erityisen huolella päiväaikaiseen juomiseen. Näin ei harkoissa tarvitsisi niin paljoa juoda ja tällä tavalla voidaan vaikuttaa yön tilanteeseen.
Koskaan ei pidä lokeroida lapsia iän ja oppikirjojen mukaan vaan on hyvä pitää mielessä, että jokainen lapsi kehittyy omaa tahtiaan ja jokaisella omat vahvuutensa. Eivät kaikki opi pyörälläkään ajamaan samaan tahtiin.
________________________________________________________________________________________________________________
Yökastelun lääke/hälytinhoito
Perinteiset hoitomuodot ovat yöllistä pissaneritystä vähentävä lääkitys (Minirin) ja/tai kasteluhälytin. Niiden tuoma hyöty ei välttämättä ole pysyvää, vaan lapsi alkaa herkästi uudelleen kastella hoidon loputtua ja tarvitaan toistuvia hoitojaksoja.
Yökastelun hoitovaihtoehdoista on ehdottoman tärkeää huomioida, että hälytinhoitoon täytyy lapsen itse olla ehdottoman valmis ja haluta sitä itse. Se hoitomuoto ei saa koskaan lähteä vanhempien toiveesta vaan lapsen itsensä pitää olla halukas siihen. Parin ensimmäisen hälytinviikon aikana hän toki tarvitsee hieman tukea heräämisiin, mutta sitten pitäisi jo sujua itsenäisesti.
_______________________________________________________________________________________________________________
Päiväkastelu
Päiväkastelu tarkoittaa hereillä ollessa tapahtuvaa kastelua, joka voi ilmetä pieninä lirahduksina tai koko rakon pakonomaisena tyhjentymisenä. Usein tähän liittyy malttamattomuus mennä vessaan ja pidättely, jolloin rakko ärsyyntyy. Lapsi ei ikään kuin tunne eikä huomaa pissahätää (kivaa tekemistä, kaverit), vaikka aikuinen voi nähdä erilaisia pissaamistarpeesta kertovia pidättelyrituaaleja. Monet lapset myös juovat liian vähän, jolloin vahva pissa ärsyttää rakkoa tyhjenemään hyvinkin tiheästi. Noin kolmasosalla kastelevista lapsista on ummetusta, jolloin kastelu loppuu tai ainakin merkittävästi vähenee kun suolen toiminta normalisoidaan.
Olisi erittäin tärkeää pitää mielellään parin viikon verran ns. pissalistaa, mihin merkitään niin pissalla kuin kakallakin käynnit sekä kastelut. Tämä auttaa miettimään hoitosuunnitelmaa aivan eri tavalla, koska listan avulla voi nähdä, tapahtuvatko kastelut useimmiten esim. ennen kakkaamista ( jolloin täysinäinen suoli voi painaa pissarakkoa=ummetus ) vai edeltääkö niitä hieman pidempi pissaamisväli. On myös hyvä kiinnittää huomiota, onko ennen kakkaamista tiheitä pissalla käyntejä.
Pidättelyrituaalit
Viikon pissapäiväkirja
Päiväkastelussa huomioitavaa
- Säännölliset pissa-ajat, kiireettömät ja rauhalliset WC-käynnit oikea pissaamisasento huomioiden
- Huomioittehan myös poikien pissa-asennon, mikäli he pissaavat seisaalteen. Housut pitää laskea riittävän alas – ei niin, että pippeli pitää ikäänkuin ”nostaa” housun kauluksen yli. Ja lopputiristelyt!
- Aamu- ja iltapissa, lähtöpissa sekä pissalla käynti käsien pesun yhteydessä ennen ruokailuja
- Huomioitavaa, että kun on ”pissa-aika”, pissalle mennään, vaikkei hätä tuntuisikaan
- Riittävä juominen, 1.2 – 1.5 litraa päivässä vesipainotteisesti (5 lasillista vettä ja 3 maitoa), mehut ym. makeat juomat vain erityistilanteissa.
- Mahdollisen ummetuksen hoito ja säännölliset kakka-ajat päivittäin. Myös tahmakakka on merkki ummetuksesta. Avuksi kannattaa herkästi aloittaa makrogoli-lääkitys (esim. Pegorion, Movicol)
Aiheeseen liittyvät tiedostot:
Katsokaapa myös yhdessä lapsen kanssa hauska ”pissavideo” – ottakaapa osoite tästä
http://nikola.nu/filmer/uris-och-kluris
Vessa- ja juoma-aikataulu
Tihentynyt pissaamistarve
Mitä voin vanhempana tehdä?
Lapsi tarvitsee hellän napakkaa, mutta lempeän kannustavaa tukea. Muista, että lapsi ei kastele tahallaan. Kun ohjaat lasta vessaan, älä kysy onko hätä vaan sano, että nyt on aika ja silloin mennään rauhassa yrittämään (aamu- ja iltapissa, ruoka- ja lähtöpissa).
Varmista hyvä ja rento, käsivarsilla reisiin nojaava etukumara istuma-asento, pikkujakkara on välttämätön apuväline. Se olisi tärkeä apu myös aikuisten vessaistunnoille ja siksi erittäin suositeltava. Potalla asento on lähes poikkeuksetta hyvä.
________________________________________________________________________________________________________________
Mistä voin hakea apua?
Lapset oppivat kuivaksi yksilöllisesti rakon hallinnan kehittyessä tahdonalaiseksi vähitellen pottaharjoittelun myötä. Lapsen herkkyyskausi kuivaksi oppimiselle ajoittuu 2-3-ikävuoden vaiheille ja silloin häntä kannattaa alkaa totuttaa säännöllisiin pottaistuntoihin. Lapsen voidaan sanoa olevan kuiva, kun vahinkoja ei ole sattunut puoleen vuoteen.
Kun 5-6-vuotias lapsi kastelee, panostetaan ensin päiväasioihin eli säännöllisiin pissa-aikoihin (aamu- ja iltapissa, ruoka- ja lähtöpissa, vaikka hätä ei tuntuisikaan) ja riittävään juomiseen. Yökastelevalla lapsella yövaipasta kannattaa luopua viimeistään ekaluokan keväällä. On hyvä muistaa, että jos lapsella on kehitysviivästymää jollakin osa-alueella, myös kuivaksi oppiminen tapahtuu keskimääräistä myöhemmin.
Jos kotikonstit eivät riitä ja asia huolestuttaa sinua, ota lapsen kastelu puheeksi neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa. Sieltä saat lisäohjeita tai tarvittaessa lähetteen erikoissairaanhoitoon.
_______________________________________________________________________________________________________________
Millainen on ihminen – kirjaehdotuksia
Barille: Olipa kerran elämä, osa 4 (ruuansulatus). CN Publising, 2007
Barille: Olipa kerran elämä, osa 6 (munuaiset). CN Publishing, 2008.
Claybourne: KEHO, matka ihmiskehon ihmeelliseen maailmaan. Cummerus Kustannus Oy, 2015.
Colombo: Ihmiskehon ihmeet. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2010.
Colombo: Ihmeellinen ihmiskeho. Kustannus Kolibri, 2004.
Daynes: Kysy ja kurkista! IHMINEN Kustannusosakeyhtiö Tammi 2013.
Dodson & Horne: ÄLLÖKIRJA, kakat, pierut ja pissat. Kaikki mitä olet aina halunnut tietää eritteistä. Kustannusyhtiö Otava, 2015.
Elina Hirvonen, Anna ja Iivari Kiiskinen: Prinsessa rämäpää ja vessasanat. Tammi, 2019
Martin & Sanders: Pienet tutkijat: Ihmeellinen kehoni. Tactic Games Oy, 2015.
Parker: Ihmisen ihmeellinen keho. Parragon Books Ltd, 2005.
Pittau & Gervais: Seepralta lorahti pissa. Kustannusosakeyhtiö Nemo, 2010