Lasten päivä- ja yökastelu
Lapsen kastelu
Virtsarakon toiminnalliset häiriöt ja niihin liittyvä kastelu on lapsilla yleinen ja varsin paljon elämää rajoittava ja elämänlaatua heikentävä oire. Kastelu voi olla päivä- ja/tai yökastelua, pienimuotoista lirahtelua tai koko virtsarakon hallitsematonta tyhjenemistä. Kastelu oireena on lapselle itselleen hyvin salattava ja hävettävä vaiva. Kastelu rajoittaa lapsen sosiaalista elämää heikentäen myös hänen itsetuntoaan, itseluottamustaan ja yleistä tyytyväisyyden tunnettaan sekä myös koulumenestystään.
- Toiminnallinen kastelu tarkoittaa yli 5-vuotiaan lapsen tahatonta virtsankarkailua ilman elimellistä, rakenteellista tai neurologista syytä
- Kastelun syy ei ole psyykkinen, mutta käytöshäiriöt altistavat kastelulle
- Koulun aloittavista perusterveistä lapsista 10 – 25 % kastelee viikoittain
- Ensisijainen hoito perustuu yksilölliseen potilasohjaukseen
- Kastelu on tapaongelma, joka ei ole lääketieteellinen eikä lääkkeillä hoidettava
Yökastelun taustalla on useita vaikuttavia tekijöitä, kuten normaalia hitaampi kypsyminen, rakon pieni toiminnallinen tilavuus suhteessa yöaikaan erittyvään virtsamäärään, sikeäunisuus ja perinnöllinen taipumus. Perinteiset hoitomuodot ovat yöllistä virtsaneritystä vähentävä lääkitys ja kasteluhälytin. Niiden tuoma hyöty ei useinkaan ole pysyvää, vaan lapsi alkaa herkästi uudelleen kastella hoidon loputtua ja tarvitaan toistuvia hoitojaksoja. Yökastelun taustalla voi olla myös turha pidättely, pitkät pissaamisvälit päivällä ja/tai ummetus, jolloin hoidon painopiste on niiden hoidossa. Yökastelun hoidossa on myös siis tärkeää kiinnittää huomiota päivän aikana tapahtuvaan riittävään, nimenomaan veden juomiseen, huomioiden erityisesti koulu- ja päiväkotipäivät. Tärkeää myös huolehtia, että kakka tulee pehmeänä, helposti pyyhittävänä joka päivä.
Päiväkastelu tarkoittaa hereillä ollessa tapahtuvaa kastelua, joka voi ilmetä pieninä lirahduksina tai koko rakon pakonomaisena tyhjentymisenä. Usein tähän liittyy malttamattomuus mennä vessaan ja pidättely, jolloin rakko ärsyyntyy. Lapsi ei ikään kuin tunne eikä huomaa pissahätää, vaikka aikuinen voi nähdä erilaisia pissaamistarpeesta kertovia pidättelyrituaaleja. Monet lapset myös juovat liian vähän jolloin vahva pissa ärsyttää rakkoa tyhjenemään hyvinkin tiheästi. Noin kolmasosalla kastelevista lapsista on ummetusta, jolloin kastelu loppuu tai ainakin merkittävästi vähenee kun suolen toiminta normalisoidaan.
Olisi hyvä pitää ainakin viikon verran ns pissalistaa, mihin merkitään niin pissalla kuin kakallakin käynnit sekä kastelut. Tämä auttaa miettimään hoitosuunnitelmaa aivan eri tavalla, kun listan avulla voi nähdä, tapahtuvatko kastelut useimmiten esim ennen kakkaamista vai edeltääkö niitä hieman pidempi pissaamisväli. Myös on hyvä kiinnittää huomiota, onko ennen kakkaamista tiheitä pissalla käyntejä.
Pidättelyrituaalit
Viikon pissapäiväkirja
Kastelun hoito
Koska kastelu ei ole sairaus vaan eräänlainen rakon toimintahäiriö, sen hoito painottuu uusien tapojen omaksumiseen ja niiden noudattamiseen arjessa. Hoidon kulmakivet niin päivä- kuin yökastelussakin ovat säännölliset pissa-ajat, riittävä juominen vesipainotteisesti ja säännöllinen suolen toiminta. Yökastelun ”koti”hoidossa kannattaa huomioida iltapalan koostumus. Ei mielellään maitotuotteita eikä myöskään omenaa, sitrushedelmiä eikä mansikoita missään muodossa.
Lapsen, jolla on yökastelua ja jalkapallo-, jääkiekko- tms harkat alkuillasta, kannattaa panostaa erityisen huolella päiväaikaiseen juomiseen. Näin ei harkoissa tarvitsisi niin paljoa juoda ja tällä tavalla voitaisiin vaikuttaa yön tilanteeseen.
- Säännölliset pissa-ajat ja rauhalliset WC-käynnit oikea pissaamisasento huomioiden
- Riittävä juominen, 1.2 – 1.5 litraa päivässä vesipainotteisesti (5 lasillista vettä ja 3 maitoa), mehut ym. makeat juomat vain erityistilanteissa.
- Mahdollisen ummetuksen hoito ja säännölliset kakka-ajat päivittäin. Myös tahmakakka on merkki ummetuksesta. Avuksi kannattaa herkästi aloittaa makrogoli-lääkitys (Pegorion tai Movicol)
Aiheeseen liittyvät tiedostot:
Katsokaapa myös yhdessä lapsen kanssa hauska ”pissavideo” – ottakaapa osoite tästä
http://nikola.nu/filmer/uris-och-kluris
Vessa- ja juoma-aikataulu
Tihentynyt pissaamistarve
Mitä voin vanhempana tehdä?
Lapsi tarvitsee jämäkkää ja määrätietoista mutta lempeän kannustavaa tukea. Muista että lapsi ei kastele tahallaan. Kun ohjaat lasta vessaan, älä kysy onko hätä vaan sano että nyt on aika ja silloin mennään rauhassa yrittämään (aamu- ja iltapissa, ruoka- ja lähtöpissa). Varmista hyvä ja rento, käsivarsilla reisiin nojaava etukumara istuma-asento, pikkujakkara on välttämätön apuväline kunnes jalat ylettyvät tukevasti lattiaan. Tämänkin jälkeen on erittäin suositeltavaa käyttää koroketta jalkojen alla. Se on suositeltavaa myös aikuiselle. Potalla asento on lähes poikkeuksetta hyvä.
Mistä voin hakea apua?
Lapset oppivat kuivaksi yksilöllisesti rakon hallinnan kehittyessä tahdonalaiseksi vähitellen pottaharjoittelun myötä. Lapsen herkkyyskausi kuivaksi oppimiselle ajoittuu 2-3-ikävuoden vaiheille ja silloin häntä kannattaa alkaa totuttaa säännöllisiin pottaistuntoihin. Lapsen voidaan sanoa olevan kuiva, kun vahinkoja ei ole sattunut puoleen vuoteen. Kun 5-6-vuotias lapsi kastelee, panostetaan ensin päiväasioihin eli säännöllisiin pissa-aikoihin (aamu- ja iltapissa, ruoka- ja lähtöpissa, vaikka hätä ei tuntuisikaan) ja riittävään juomiseen. Yökastelevalla lapsella yövaipasta kannattaa luopua viimeistään ekaluokan keväällä. On hyvä muistaa, että jos lapsella on kehitysviivästymää jollakin osa-alueella, myös kuivaksi oppiminen tapahtuu keskimääräistä myöhemmin.
Jos kotikonstit eivät riitä ja asia huolestuttaa sinua, ota lapsen kastelu puheeksi neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa. Sieltä saat lisäohjeita tai tarvittaessa lähetteen erikoissairaanhoitoon.
Millainen on ihminen – kirjaehdotuksia
Barille: Olipa kerran elämä, osa 4 (ruuansulatus). CN Publising, 2007
Barille: Olipa kerran elämä, osa 6 (munuaiset). CN Publishing, 2008.
Claybourne: KEHO, matka ihmiskehon ihmeelliseen maailmaan. Cummerus Kustannus Oy, 2015.
Colombo: Ihmiskehon ihmeet. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2010.
Colombo: Ihmeellinen ihmiskeho. Kustannus Kolibri, 2004.
Daynes: Kysy ja kurkista! IHMINEN Kustannusosakeyhtiö Tammi 2013.
Dodson & Horne: ÄLLÖKIRJA, kakat, pierut ja pissat. Kaikki mitä olet aina halunnut tietää eritteistä. Kustannusyhtiö Otava, 2015.
Elina Hirvonen, Anna ja Iivari Kiiskinen: Prinsessa rämäpää ja vessasanat. Tammi, 2019
Martin & Sanders: Pienet tutkijat: Ihmeellinen kehoni. Tactic Games Oy, 2015.
Parker: Ihmisen ihmeellinen keho. Parragon Books Ltd, 2005.
Pittau & Gervais: Seepralta lorahti pissa. Kustannusosakeyhtiö Nemo, 2010