Taas sänky märkä

 

Ahdistus, väsymys, suuttumus – miten taas jaksaa päivän aloittaa.

Hyvin usein vanhempien, jotka eivät joudu läpikäymään niiden vanhempien arkea, joiden lapsi kastelee ja/tai tuhrii, on aivan mahdotonta ymmärtää sitä väsymyksen ja harmituksen määrää, joille nuo asiat ovat jokapäiväistä arkea. Mistä kaivaa ne voimat, että aamulla kiukustumatta vie pyykit odottamaan pesua tai käy taas kerran varaamassa pesutuvan, jotta saisi puhdasta vaatetta seuraavaksi päiväksi. Tai miten jaksaa olla hermostumatta, kun lapsi tulee päiväkodista/koulusta taas kerran housut kakassa tai märkänä ja pyykkipussi löytyy lisäksi repusta – ja lasta itseään asia ei haittaa ollenkaan. Ja väittääkin vielä, ettei ole ensinkään huomannut, että housut ovat pissassa/kakassa. Tai miten selittää toisille, että meidän lapsi ei nyt voi tulla yökylään tai lähteä partioretkelle?

Tarvitseeko olla suuttumatta tai hermostumatta? Onko lupa sanoa ääneen, että nyt en oikein jaksaisi, mutta niin, ettei kuitenkaan syyllistäisi lasta asiasta? Tunteensa on lupa näyttää, mutta olisi hyvä yhdessä keskustella, miten voisitte hoitaa asian niin, etteivät ainoastaan vanhemmat osallistuisi ”jälkien korjaamiseen”. Tällöin sitä yhteistä aikaakin jäisi enemmän.

Vastuuta lapsi

Kouluikäiselle lapselle on hyvä jo antaa vastuuta asioiden hoidosta. Sitä enemmän, mitä vanhempi lapsi on. Jos lapsi kastelee yöllä ja hänellä on vaippa, niin useinhan voi käydä niin, että vaippa löytyy milloin mistäkin. Hajun perusteella voi suunnistaa kätköpaikan – monessakin asiassa. Sopikaa kotona, että on lapsen itsensä tehtävä viedä vaippa aamulla roskiin samalla, kun menee pissalle ja mielellään myös suihkuun. Miettikää myös, milloin vaipan voisi jättää pois. Siihen vaikuttaa toki myös oma jaksaminen. Ekaluokan kevät on hyvä aika ainakin alkaa kokeilla sitä. Kokemusta on myös siitä, että vaippa ikään kuin antaa lapselle luvan kastella. Vaikka yöllä heräisikin pissahätään, ei ole pakko nousta, kun on vaippa. Ja nykyisellään vaipat ovat varsin imukykyisiä – pinta jää suhteellisen kuivan tuntuiseksi ainakin joinakin öinä.

Ja niiden lasten kanssa, jotka eivät vaippaa käytä, voi sopia, että puhtaat petivaatteet laitetaan sängyn viereen tuolille, josta ne on helppo vaihtaa märkien tilalle – jos herää. Tai sitten aamulla joka tapauksessa vie märät lakanat itse pyykkiin. Nämä eivät ole rangaistuksia vaan jokaisella perheessä on omat tehtävänsä ja tämä on yksi niistä ja hyvin usein myös motivoi lasta tsemppaamaan enemmän asian suhteen.

Älä palkitse lasta siitä, että yö on ollut kuiva äläkä moiti, jos se on ollut märkä. Ei lapsi tahalteen kastele eikä hän yöllä voi asian suhteen mitään tehdä. Se työ pitää tehdä päivän aikana säännöllisten pissalla käyntien sekä riittävän – erityisesti veden juomisen avulla. Päivittäinen kakalla käynti on myös tärkeää. Ja postiivista palautetta on hyvä antaa pienimmästäkin mahdollisesta asiasta, koska se kantaa eteenpäin. Nostakaa aina onnistumiset pinnalle ja iloitkaa yhdessä niistä.

Joskus on niin, että vanhempien sana ei näissä sopimuksissa/keskusteluissa paljoa paina, mutta ottakaa sitten apuun kummitädit/-sedät, neuvolan täti tai joku muu ”vieraampi” ihminen, koska heidän sanallaan on usein enemmän painoarvoa lapselle – huolimatta siitä, vaikka käyttäisitte samoja sanojakin. Ja aina kannattaa lisäksi muistaa pois sulkea pois ummetuksen mahdollisuus, koska joskus se voi olla ainoa syy kasteluun täysinäisen kakkaradan painaessa pissarakkoa.

 

 

Ja housut kakassa

Tuhriminen liittyy lähes poikkeuksetta ummetukseen. Se on ohivuotoa kakkakertymän ohi. Kakkaradan loppuosan pitäisi olla ikään kuin tunneli, josta vain hurautetaan ohi joko pottaan taikka vessan pönttöön. Jos kakkaaminen syystä tai toisesta tuntuu ikävälle, tekee kipeää tai muutoin pelottaa, lapsi alkaa pidättelemään, jolloin ruuhka on tosiasia. Kun ruuhkaa on runsaasti, ei kakkahädästä enää tulekaan ilmoitusta ja kakkakertymän ohi porhaltaa aina jokin kiireinen ”motskari” kuten oikeassa liikenteessäkin.  Juuri sen vuoksi on tärkeää huolehtia siitä, että lapsi menee yrittämään kakkaamista päivittäin ainakin yhden pääaterian jälkeen. Olipa sitten kakkahätä tai ei. Rauhallinen, oikeassa asennossa tapahtuva yritys tuottaa useimmiten tulosta. Pikkujakkara jalkojen alla on ehdoton isommallekin lapselle, koska se takaa rennon asennon.

Ummetusta voi siis olla, vaikka kakka päivittäin tulisikin ja koostumuskin voi olla pehmeää, lähes ripulia, kovaa jne. Lapsi voi tuntea kipua, vaikka aikuisen mielestä kakka näyttää pehmeältä.

Kakkaradan formulakuskiksi-osiossa on käyty jo ummetuksen hoitoa läpi. Se, mikä tuottaa aina haastetta, on laksatiivin käyttö. Jos sen käyttö aiheuttaa enemmän tuhrimista/löysää kakkaa, vähennetään heti annosta. Kuitenkin aina ensimmäisenä kakkaradalta tulee pois ohivuotokakka. Jos tuolloin vähennämme annosta, emme pääse koskaan toivottuun tulokseen. Eli laksatiivin aloitusannoksen täytyy olla melkoisen suuri ( makrogolissa mielellään 1 – 1.5g/kg) ja täytyy vaan malttaa katsoa ainakin kolme neljä viikkoa eteenpäin. Mikäli tuolloin edelleen on tuhrimista, annosta mitä todennäköisimmin pitää nostaa. Älä vaihda annosta kakan koostumuksen mukaan päivittäin tai viikoittain vaan malta mielesi ja katso pidempään. Laksatiivi ei ole päänsärkylääke eli käytetään vain tarvittaessa eikä myöskään antibiootti eli käytetään viikon parin kuuri.

Päiväkodissa olevilla/koululaisilla vahinko sattuu useimmiten iltapäiväulkoilun yhteydessä. Lapsi on siihen saakka pystynyt pidättelemään, mutta kun on tiedossa, että kohta pääsee kotiin – ei haittaa, vaikka housuihin tuleekin. Silti ”en huomannut”-vastaus äidin kysymykseen MIKSI.

Ruokailun jälkeiset kakkayritykset – myös välipalan – ovat tärkeitä. Päiväkotiakin on hyvä ohjeistaa, että vaikka lapsi sanookin, ettei ole hätä, niin hänet siitä huolimatta ohjataan rauhalliseen yritykseen ilman häiriötekijöitä. Samoin päiväkotia on hyvä ohjeistaa veden juomisen suhteen. Se on joka ikiselle lapselle tärkeää ja miettikää vaikkapa esikouluikäistä, jonka nestetarve on lähes puolitoista litraa per päivä. Kuinka suuren osan siitä hän saa päiväkodissa? Aterioiden yhteydessä ehkä desi puolitoista maitoa=n 4dl eli päivän maitokiintiö. Missä on vesi? Lapsi on kotona hereillä noin 3 – 4 tuntia. Ei siinä ajassa juoda litraa vettä – ainakaan, mikäli haluaa sängyn pysyvän kuivana.

Ummetuksen hoito ja laksatiivin käyttö kestää lähes kaksi kertaa niin pitkään kuin ummetuskin on kestänyt. Määrä toki vähenee kaiken aikaa. Mutta vähentämistä ei pidä koskaan kiirehtiä vaan katsoa rauhassa isommallakin annoksella niin pitkään, että kakkaamiset onnistuvat ongelmitta päivittäin ilman tuhrimista. Ja aikanaan vähentäminen hyvin pienissä erissä ja vähennetyllä annoksella seurantaa ainakin pari kolme kuukautta. Vähennyksiä ei kuitenkaan ole syytä tehdä ennen juhlapyhiä tai lomaa, jolloin päivärytmi ruokailuineen ja juomisineenkin saattaa normiarjesta poiketa.

Eli täysjyväkuitujen, kasvisten, vihannesten, hedelmien, marjojen, säännöllisen ruokailun, säännöllisten aterian jälkeisten kakkayritysten ja veden juomisen ohella laksatiivin käyttö – niistä on ummetuksen hoito ”tehty”. Ja rinnalla pitkäjänteisyys ja kärsivällisyys sekä mielellään tiivis yhteistyö hoitoa ohjaavan tahon kanssa.

No Comment

You can post first response comment.

Jätä kommentti

Please enter your name. Please enter an valid email address. Please enter a message.